Kun hän oli saanut valjaat oriin selkään ja suitset sen suuhun, mietti hän, veisikö sen tallista taluttamalla kartanolle, vai suitsillako ajaisi. Mutta sitten päätti hän, että on kunniakkaampaa viedä se taluttamalla.
Hän päästi oriin irti ja lähti. Mutta kun ori pääsi ovesta ulos, kiljasi se ja kohosi takajaloilleen. Jaakko nousi ilmaan, ja näytti, että ori tallaa hänet jalkoihinsa.
Matti-patruuna oli tullut portaille ja huusi:
— Päästä irti!… Hullu poika, päästä irti! Ja hän juoksi apuun.
Mutta Jaakko ei heittänyt, vaan tarttui, kun ori laskeusi etujaloilleen, sitä toisella kädellään sieramiin. Se yritti uudelleen kohota, mutta tunsi samassa vihlovaa tuskaa ja taipui nöyrästi Jaakkoa tottelemaan.
Kun ori oli aisoissa, sanoi patruuna:
— Hulluhan sinä olit, kun lähdit sitä taluttamalla tuomaan.
— Olen minä kummempiakin kuljettanut taluttamalla, sanoi Jaakko ylpeästi.
Se vastaus miellytti patruunaa; hän nousi kärryihin ja sanoi Jaakolle:
— Tulehan ajamaan, niin lähdemme sinulle työtä katsomaan!