Hän katsahti tarkasti mustapartaiseen konemestariin, jonka kasvot näyttivät epäillyttäviltä.
— "sosialidemokraattisiin piireihin, niin minä katkaisen välit kerta kaikkiaan. Sillä minusta jokainen sosialidemokraatti on minun liikkeeni ja minun isänmaani vihollinen… Niin, menkää jälleen työhönne ja tuumikaa sitä, mitä minä olen teille sanonut."
Hän kääntyi jyrkästi ja poistui puhkuen. Siinä pyörrytyksessä, minkä hänen ankarat sanansa olivat hänessä saaneet aikaan, hän ei erottanut enää kenenkään kasvoja. Hänen omaisensa seurasivat häntä ällistyneinä ja täynnä kunnioitusta, kun sen sijaan työmiehet katsoivat vielä kauan mykkinä toinen toiseensa, ennenkuin kävivät käsiksi olutpulloihin, jotka oli hankittu juhlapäivää varten.
Ylhäällä kotona Diederich esitti äidilleen ja sisarilleen suunnitelmansa. Tehdasta oli laajennettava, sen takana oleva naapuritalo ostettava. Piti olla kilpailukykyinen. Paikka auringossa! Vanha Klüsing, tuolla Gausenfeldin paperitehtaassa, kuvitteli kylläkin tekevänsä ikuisesti kaikki affäärit?… Lopulta Magda kysyi, mistä hän aikoi sitten saada rahat; mutta rouva Hessling katkaisi hänen ajattelemattoman lauseensa. "Sinun veljesi tietää sen paremmin kuin me." Varovasti hän sitten lisäsi: "Moni tyttö olisi onnellinen, jos voisi voittaa hänen sydämensä" — ja hän piti, odottaen Diederichin suuttumusta, kättä suulla. Mutta Diederich vain punastui. Silloin hänen äitinsä uskalsi syleillä häntä. "Minulle tekisi hirveän kipeätä", hän nyyhkytti, "jos minun poikani, minun rakas poikani, lähtisi kotoa. Leskelle se on kaksinverroin vaikeampaa. Ylikatsastaja Daimchenin rouva saa sitä nyt myöskin tuntea, sillä hänen Gustensa menee naimisiin Wolfgang Buckin kanssa."
"Tai on menemättä", sanoi Emmi, vanhempi sisar. "Sillä tuolla Wolfgangilla kuuluu olevan jotakin tekemistä jonkin näyttelijättären kanssa." Rouva Hessling unhoitti kokonaan nuhdella tytärtään. "Mutta missä nyt on kysymyksessä sellainen summa! Kokonainen miljoona, sanotaan!"
Diederich tokasi siihen halveksivasti tuntevansa tuon Buckin, joka ei ollut normaali. "Se johtuu perheestä. Vanha Buckhan nai näyttelijättären."
"Seuraukset näkyvät", sanoi Emmi. "Sillä hänen tyttärestään, rouva
Lauerista, kerrotaan kaikenlaista."
"No mutta lapset!" sanoi rouva Hessling tuskallisesti. Mutta
Diederich rauhoitti häntä.
"Annahan, äitiseni, sillä aika tulee, jolloin kello pannaan kerjäläisen kaulaan. Minä olen sillä kannalla, että Buckit eivät ole enää pitkään aikaan ansainneet asemaansa kaupungissa. He ovat mädännyt perhe."
"Vanhimman pojan, Moritzin, rouva on yksinkertaisesti talonpojan tytär", sanoi Magda. "Äskettäin he olivat kaupungissa, ja mieskin on jo kokonaan talonpoikaistunut." Emmi suuttui.