— Näittehän, että herra tuolla sisällä vielä nukkuu, huomautti hän.
— Mutta aikomukseni on juuri herättää hänet, vastasi Colline koputtaen uudelleen.
— Hän ei sitten halua vastata teille, jatkoi portinvartija laskien oven viereen parin sekä miehen että naisen kenkiä, jotka hän oli kiillottanut.
— Odottakaahan hiukan, sanoi Colline tarkastellen kenkiä, kiiltonahkaa ja lisäksi ihan uudet! Olen sittenkin erehtynyt ovesta. Tänne minulla ei ole mitään asiaa.
— Ketä oikein etsitte? kysyi portinvartija.
— Naisten kengät! mutisi Colline puhuen itsekseen ja muistellen ystävänsä ankaria tapoja. — Ei, varmasti olen erehtynyt Tämä ei ole Rodolphen huone.
— Anteeksi, herra, kyllä se on tämä, vakuutti portinvartija.
— Sittenpä olette te erehtynyt, ukkoseni.
— Mitä tarkoitatte?
— Olette varmasti erehtynyt, lisäsi Colline ja osoitti kiiltokenkiä. —
Mitäs nuo ovat?