— Mutta, jatkoi Marcel, — minäkin olen kotonani.

— Mutta jos toverimme kerran, keskeytti Rodolphe, — jos toverimme on huomannut…

— Niin, yhtyi Colline, — jos toverimme…

— Ja jos te omasta puolestanne, yritti Rodolphe, — muistatte, että… niin kuinka on mahdollista…

— Niin, toisti Colline kaikuna, — kuinka on mahdollista…

— Olkaa niin hyvät, istuutukaa, ehätti Marcel, — niin selitän pulman.

— Kostuttaisimmekohan selitystä? uskalsi Colline ehdottaa.

— Ja haukkaisimme palan päälle, lisäsi Rodolphe.

Kaikki neljä istuutuivat pöytään ja kävivät käsiksi kylmään vasikanpaistiin, jonka viinikauppias oli heille myynyt.

Marcel selitti sitten, mitä oli tapahtunut hänen ja talonomistajan välillä, kun hän muutti taloon.