— Mutta, jatkoi Marcel, — jos muutatte, niin viette kai huonekalutkin mukananne?
— Niin kyllä aion enkä jätä tänne 'hiuskarvaakaan', kuten herra Bernard sanoo.
— Hemmetti, siitä on minulle haittaa! arveli Marcel. — Olenhan vuokrannut huoneen kalustettuna.
— Ai, se on totta, myönsi Schaunard. — No, mitäs siitä, hän lisäsi surumielisesti, — mikään ei todista, että löydän seitsemänkymmentäviisi frangia tänään, huomenna tai ylihuomennakaan.
— Mutta malttakaas, huudahti Marcel, — mieleeni juolahti eräs aate.
— Antakaa kuulua.
— Asema on tällainen: Lain mukaan huone on minun, koska olen maksanut vuokran etukäteen.
— Huone kyllä, mutta ei kalusto. Jos maksan, otan sen mukaani täysin laillisesti, ja jos olisi mahdollista, veisin huonekaluni laittomastikin, huomautti Schaunard.
— Siis teillä on, jatkoi Marcel, — kalusto, mutta ei huonetta; minulla on huone, mutta ei kalustoa.
— Juuri niin.