"Ei, seitsemän sadan miljoonan ylös ja alas käännetyn pienen ja suuren paholaisen kautta, siitä ei tule mitään, te ette kuole", huudahti pursseri koko vakuuttamiskykynsä kiihkolla. "Sen historian kanssa minä en tahdo mitään tekemistä. Te elätte vähintäin sadan vuoden vanhaksi, sen voin vannoa. Muistakaa suuria omaisuuksianne, monia alamaisianne ja kaikkia ystäviänne. Heittäkää hiiteen moiset ajatukset, sitä neuvoo vanha ystävänne."

Gaubineau hymyili, vaan hymy ei ollut tavallinen, iloinen, mutta melkein irvistelevä.

"Omaisuuttani ja ystäviäni minä tällä hetkellä juuri ajattelenkin", vastasi hän. "Tarttukaa lasiinne hyvät herrat, tehkää hyvin! Ennenkuin vielä hyökkäämme vihollisen kimppuun, tahdon laatia testamenttini. Ei ainoatakaan teistä, hyvät herrat, ole vanha Gaubineau unhottava. Jokaisen teistä pitää saada joku muisto minulta, ja jos en voi tehdä teitä rikkaiksi, niin teen kumminkin teidät varakkaiksi miehiksi."

Kapteeni tyhjensi lasinsa ja käski pursserin tuomaan tarpeelliset kirjoituskapineet. Kun pursseri tuli takaisin niiden kanssa, niin käski kapteeni hänen istumaan pöydän ääreen ja kirjoittamaan hänen viimeisen tahtonsa. Itse istui kapteeni lippukirstun päälle ja katseli yhäti ulos merelle, ikäänkuin tahtoisi ottaa ainaiseksi jäähyväiset noilta aalloilta, jotka olivat häntä lukemattomia vuosia kantaneet ja joiden kanssa koko hänen olentonsa näytti olevan yhdistettynä.

Upseerit ja lääkäri seisoivat ympärillä ja odottivat kärsimättömästä tuon naurullisen näytöksen loppua. Kapteenin kasvot ilmaisivat perinpohjaisesti miettivää ja kolkkoa vakaisuutta. Hymy tunkeusi lääkärin suun ympärille ja vapaaehtoisten luutnantti siveli pitkiä viiksiänsä. Gaubineau lopetti vihdoinkin äänettömyyden.

"Pursseri, oletteko valmis?" kysyi hän.

"Valmis, kapteeni!" kuului vastaus.

"Kirjoittakaa sitte näin":

'Kapteeni Jean Alexis Felix Gaubineaun testamentti.

Katsoen siihen hyväntahtoisuuteen, ystävyyteen ja luottamukseen, joka aina on vallinnut esimiesteni, kumppanieni, alamaisteni ja minun välilläni, olen viimeisenä tahtonani ja testamenttinani tahtonut määrätä jälelle jääneestä omaisuudestani sekä irtaimesta että kiinteimestä, niin tiluksistani kuin rahoistanikin seuraavalla tavalla ja alempana mainituille henkilöille lain mukaan jaettavaksi: