ROUVA ALVING. Ja hän oli siksi sydämmetöin —
OSVALD. Minä vaadin sitä häneltä. Minä sanoin hänelle, että minulla oli asioita selvitettävänä, (hymyilee viekkaasti.) Ja niin minulla olikin, (vetää esiin pienen askin sisimmäisestä povitaskustaan.) Äiti, katsos tätä?
ROUVA ALVING. Mitä siinä on?
OSVALD. Morfinipulveria.
ROUVA ALVING (katsoo kauhistuen häneen). Osvald — poikani?
OSVALD. Olen saanut kaksitoista kapselia kokoon —
ROUVA ALVING (tarttuu). Anna aski minulle, Osvald!
OSVALD. Ei vielä, äiti. (Kätkee askin jälleen taskuunsa.)
ROUVA ALVING. Tätä en kestä!
OSVALD. Se täytyy kestää. Jos minulla nyt olisi ollut Regina täällä, niin olisin minä sanonut hänelle, mitenkä minun laitani oli — ja pyytänyt häneltä viimeistä apua. Hän olisi auttanut minua; siitä olen varma.