PASTORI MANDERS. Mutta semmoista vilppiä häneltä! Ja minua kohtaan! Sitä en tosiaankaan olisi uskonut Jaakko Engstrandista. No, minä otan kyllä hänet vakavasti eteeni; siitä voi hän olla varma. — Ja sitte se siveettömyys semmoisessa yhteydessä! Rahojen tähden —! Kuinka suuri oli summa, joka piialla oli hallussaan?
ROUVA ALVING. Kolmesataa spesietä.
PASTORI MANDERS. Niin, ajatteles — halvan kolmensadan spesien tähden mennä ja vihittää itsensä langenneesen naiseen!
ROUVA ALVING. Mitä sanotte sitte minusta, joka menin ja vihitin itseni langenneesen mieheen?
PASTORI MANDERS. Mutta Herra hyvästi varjelkoon; — mitä sanoitte?
Langenneesen mieheen!
ROUVA ALVING. Luuletteko ehkä Alvingin olleen puhtaamman, minun mennessäni hänen kanssaan alttarin eteen, kuin Johanna oli, Engstrandin vihittäytyessä häneen?
PASTORI MANDERS. Niin, mutta ne ovat sentään niin äärettömän erilaiset suhdat —
ROUVA ALVING. Eivät ollenkaan niin erilaiset. Oli kyllä suuri erotus hinnassa; — halvat kolmesataa talaria ja kokonainen omaisuus.
PASTORI MANDERS. Mutta että voitte verratakkaan mitään niin erilaista.
Olittehan kumminkin neuvotellut sydämmenne ja omaistenne kanssa.
ROUVA ALVING (ei katso häneen). Luulin ymmärtäneenne, minnekkä se, jota kutsutte sydämmekseni, oli eksynyt sillä kertaa.