PASTORI MANDERS. No, te ajattelette mahdolisena tapauksena, että —. Niin, sitä panempi, perhe-elämä ei kyllä aina ole niin puhdasta, kuin sen tulisi olla. Mutta mitään semmoista, kuin te tarkoitatte, ei voi kumminkaan koskaan tietää, ainakaan ei varmuudella. Tässä sitä vastoin — että te, äiti, voisitte sallia, että teidän —!
ROUVA ALVING. Mutta enhän sitä tahdokkaan. En voisi sitä sallia mistään hinnasta maailmassa; sitähän juuri sanon.
PASTORI MANDERS. Ette, koska olette raukka, niinkuin sitä kutsutte. Mutta joll'ette nyt olisi raukka —! Hyvä luoja, — niin kauhistava yhteys!
ROUVA ALVING. Niin, me polveudumme muuten kaikki semmoisista yhteyksistä, sanotaan. Ja kuka on se, joka on asettanut asiat niin tässä maailmassa, pastori Manders?
PASTORI MANDERS. Semmoisia kysymyksiä en tutkistele teidän kanssanne, rouva; siihen ei teillä ole lähimainkaan oikeata mieltä. Mutta että te rohkenette sanoa, olevanne raukka, silloin kuin —!
ROUVA ALVING. Nyt saatte kuulla, mitä sillä tarkoitan. Olen raukka ja pelkuri, siitä syystä, että täällä minussa on jotakin kummittelijantapaista, josta en koskaan oikein voi päästä irti.
PASTORI MANDERS. Miksikä sitä kutsuitte?
ROUVA ALVING. Kummittelijantapaiseksi. Kuin kuulin Reginan ja Osvaldin äänen tuolla sisällä, oli aivan kuin olisin nähnyt kummittelijoita edessäni. Mutta minä luuien melkein, että me olemme kummittelijoita kaikki tyyni, pastori Manders. Ei yksin se, mitä olemme perineet isältämme ja äidiltämme, elä meissä. Samoin kummittelee kaikenlaiset vanhat kuolleet arvelut ja kaikenmoiset vanhat kuolleet uskot ja muut semmoiset. Tuo kaikki ei ole elävänä meissä, mutta pysyy kiinni kumminkin, emmekä me voi päästä siitä irti. Jos vaan otan käteeni sanomalehden ja luen sitä, olen näkevinäni kummittelijoiden hiipivän rivien välissä. Kummittelijoita elänee yli koko maan. Siellä lienee niitä niin tiheältä kuin hietaa, luulen ma. Ja sitte olemme me niin vihelijäisen valon-arkoja kaikki tyyni.
PASTORI MANDERS. Aha, — se siis on voitto lukemisestanne. Kauniita hedelmiä todella! O, noita inhottavia, kapinallisia, vapaauskoisia kirjoituksia!
ROUVA ALVING. Erhetytte, hyvä pastori. Te olette itse se mies, joka saitte minut kiihotetuksi lukemaan; ja siitä olette saava kiitoksen ja kunnian.