HILDE. Hän!
ROUVA SOLNESS. Te ette vielä tunne häntä oikein, Te, neiti Wangel.
HILDE (katselee lämpöisesti rouva Solnessiin). Oletteko nyt iloinen, kun pian saatte muuttaa uuteen taloon?
ROUVA SOLNESS. Pitäisihän minun olla iloinen. Sillä Halvardhan tahtoo sitä —
HILDE. Oh, ei minun mielestäni juuri sen vuoksi.
ROUVA SOLNESS. Kyllä, juuri sen vuoksi, neiti Wangel. Sillä onhan ainoastaan velvollisuuteni taipua hänen tahtoonsa. Mutta monesti on niin vaikeaa pakottaa itseään tottelevaisuuteen.
HILDE. Niin, se on varmaan vaikeaa.
ROUVA SOLNESS. Sen saatte uskoa. Kun ei ole sen parempi ihminen kuin minä, niin —
HILDE. Kun on kokenut niin paljon raskasta kuin Te —
ROUVA SOLNESS. Mistä Te sen tiedätte?