RAGNAR. Ei.
SOLNESS. Eikö se häntä virkistänyt, mitä minä kirjoitin?
RAGNAR. Se tuli liian myöhään.
SOLNESS. Liian myöhään!
RAGNAR. Kun Kaija toi sen, ei sairas ollut enää tajussaan. Hän oli saanut halvauksen.
SOLNESS. Mutta menkää sitte hänen luokseen! Hoitakaa isäänne!
RAGNAR. Hän ei tarvitse minua enää.
SOLNESS. Mutta Teidän kai tarvitsee olla hänen luonansa.
RAGNAR. Hän istuu siellä vuoteen ääressä.
SOLNESS (hiukan epävarmana). Kaijako?