SOLNESS (katselee Hildeen vaipunein päin). Kuinka Te olette tullut sellaiseksi, mikä olette, Hilde?
HILDE. Kuinka Te olette tehnyt minut sellaiseksi, mikä olen?
SOLNESS (lyhyesti ja lujasti). Prinsessa saa linnansa.
HILDE (riemun vallassa, taputtaa käsiään). Oi rakentaja —! Ihanan, ihanan linnani! Meidän ilmalinnamme.
SOLNESS. Ja perustus alla.
(Kadulle on kokoontunut joukko ihmisiä, joita näkyy ainoastaan epäselvästi puiden välitse. Puhallussoittimen ääniä kuuluu kaukaa uuden rakennuksen takaa.)
(Rouva Solness, puuhka kaulassa; tohtori Herdal, rouva Solnessin valkea saali käsivarrellaan, ja eräitä naisia tulee ulos kuistille Ragnar Brovik nousee samassa ylös portaita puistosta.)
ROUVA SOLNESS (Ragnarille). Tuleeko tänne musiikkiakin?
RAGNAR. Tulee. Se on rakennustyöläisten yhdistys. (Solnessille.) Esimies pyysi sanomaan, että hän on nyt valmis viemään seppeleen ylös torniin.
SOLNESS (ottaa hattunsa). Hyvä. Minä menen itse sinne alas.