SOLNESS. Avata?
HILDE. Niin. Että nuoriso pääsisi Teidän luoksenne. Aivan hyvällä.
SOLNESS. Ei, ei, ei! Nuoriso, — tämä on tilintekoa, näettekös. Se tulee ja tuo mukanaan käänteen. Ikäänkuin uuden lipun alla.
HILDE (nousee, katsoo Solnessiin; hänen suupielessään käy vavahtava nykäys, ja hän sanoo). Voitteko Te käyttää johonkin minua, rakentaja?
SOLNESS. Kyllä, voin todellakin, juuri nyt! Sillä Tekin tulette — ikäänkuin uuden lipun alla. Nuoruutta vastaan nuoruus —.
(Tohtori Herdal tulee sisään eteisovesta.)
TOHTORI HERDAL. No, — täälläkö te ja neiti vielä olette?
SOLNESS. Niin, meillä on ollut monenlaista puhelemista, meillä.
HILDE. Sekä vanhaa että uutta.
TOHTORI HERDAL. Tosiaanko?