HILDE. Oi, se on ollut niin hirveän hauskaa. Sillä rakennusmestari Solnessillahan on niin tavattoman hyvä muisti. Kaikenlaiset pikkuseikat hän muistaa pilkulleen.
(Rouva Solness tulee sisään oikealla olevasta ovesta.)
ROUVA SOLNESS. Niin, nyt, neiti Wangel, on huone kunnossa Teitä varten.
HILDE. Oh, kuinka kiltti Te olette minulle!
SOLNESS (vaimolleen). Lapsenkamariko?
ROUVA SOLNESS. Niin, keskimmäinen. Mutta ensin kai me mennään aterialle.
SOLNESS (nyökkää Hildelle). Hilde nukkuu lastenkamarissa, niin.
ROUVA SOLNESS (katsoen mieheensä). Hilde?
SOLNESS. Niin, neiti Wangelin ristimänimi on Hilde. Minä olen tuntenut hänet lapsena.
ROUVA SOLNESS. Niinkö, Halvard? No, olkaa nyt hyvä, pöytä on katettu.