*Kroll* (katsoo häneen kummastuneena ja panee sitte hattunsa pois). No niin, neiti West. Olkoon menneeksi sitte. (Ovat hetken hiljaa. Sitte tulee *Johannes Rosmer* eteisestä.)
*Rosmer* (näkee rehtorin, seisahtuu ovessa). Mitä —! Oletko sinä täällä?
*Rebekka*. Hän olisi kernaammin karttanut sinua, Rosmer.
*Kroll* (ehdottomasti). Sinua!
*Rebekka*. Niin, herra rehtori. Rosmer ja minä — me sinuttelemme toisiamme. Suhteemme toisiimme on johtanut siihen.
*Kroll*. Sitäkö minun piti jäämän tänne kuulemaan?
*Rebekka*. Sekä sitä — että vielä muutakin.
*Rosmer* (tulee lähemmäksi). Mikä on tarkoitus tänpäiväisellä käynnilläsi?
*Kroll*. Minä tahdoin kerran vielä hillitä sinua ja voittaa sinut uudestaan puolellemme.
*Rosmer* (näyttää sormellaan sanomalehteä). Sen jälkeen, mitä tuossa on luettavana?