Heitettyään leipää mustalle joutsenelle, joka nappasi sen punaisella nokallaan ja vettä kohistellen, Marie-Louise ja Philippe, joita kehoitettiin lähtemään kotiin, hyvästelivät pikku ystäviään, Jeanne ja Renée de Crozet'a, jotka käyttivät tilaisuutta hyväkseen juhlallisesti ilmoittaakseen pikaisen poislähtönsä.
— Me menemme Aix-les-Bainsin kylpypaikkaan tänä vuonna.
— Ja me Uriageen, vastasi Marie-Louise, joka ei koskaan jäänyt vastausta vaille.
— Saint-Martiniin, selitti hänen paksu veljensä. Se on metsässä.
Mutta pikku tyttö oikaisi häntä kuivasti:
— Ei, Uriageen. Siellä on enemmän ihmisiä.
Hän luuli musertaneensa Aix-les-Bainsin. Sillä hän oli mielellään muista ensimäinen. Kotimatkalla Philippe väitti:
— Meidän talommehan on Saint-Martinissa, vuoristossa.
— Niin onkin, mutta me menemme Uriageen. Vaan sinäpä nukut illalla kuin säkki.
— Minä en nuku kuin säkki. Säkit eivät nuku.