Minä en ollut sitä huomannut. Mutta minä tunnen hänen silmänsä, hänen kasvonsa, hänen vartalonsa. Miksi niin kohtuuton arvostelu? Minä en kysynyt hänen ulkonaista kuvaansa! Kun kaikki on tehty helpoksi, kun ei ole tarvittu ponnistusta eikä vaivaa, miksi esiintyä niin surkean ylenkatseellisesti? On sanoja niin kömpelöitä, että ne kiintyvät muistiimme kuin rajapyykit ja osoittavat meille, mikä etäisyys meidät eroittaa heistä, jotka ovat ne lausuneet.

25 päivänä kesäk. — Tämän epäonnistuneen yrityksen jälkeen en enää yrittänyt houkutella Anna de Sézeryä kotiini. Olemme melkein naapureita: käyn häntä katsomassa Cassini-kadulla. Se on pieni autio katu, jonka suun Tähtitorninkadun puut peittävät näkymättömiin. Kukaan ei siellä kulje, ja siellä voi kuvitella olevansa kaukana Pariisista. Molemmat olemme lähdössä pois, hän Lontooseen, missä hänen on katkaistava siteet menneisyytensä kanssa ja minä maalle. Jokainen käynti saattaa olla viimeinen. Mutta lähtömme lykkäytyvät päivästä päivään. Työni jälkeen tapaan hänet illalla hänen palatessaan asioiltaan, ja meille molemmille soveltuu raukeudessamme pieni pakinahetki hyvin.

— Englannissa, huomautti hän minulle melkein tämän uuden ystävyyden alussa, voisin usein kutsua teidät luokseni ilman että se olisi sopimatonta. Täällä, en tiedä…

Mutta mehän kohta lähdemme! Ja ilman tuttavuuttamme hän olisi hukkunut
Pariisiin kuten minä elämääni.

27 päivänä kesäk. — Pikku Maria-Louise tiedusteli minulta, miksen enää iltasin vie häntä kävelylle.

29 päivänä kesäk. — Kävin Anna de Sézeryn kanssa Carnavalet'n museossa. Vallankumouksen historia on tunteita kiihoittava aihe, josta voi ammentaa loppumattomasti.

On päätetty, että minä ensi talvena tulen näyttämään hänelle kokonaisen tuntemattoman Pariisin, joka kantaa merkkiä vuosisadoista ja suurista miehistä. Hänen kanssaan ei puhelulla ole rajoja. Olemme aina hieman vaivautuneet saapuessani; mutta ensimäinen keskustelunaihe karkoittaa sen. Hän vakuuttaa minulle, että minä saatan hänet elämään älyllistä elämää, joka on tuntematon Lontoossa.

30 päivänä kesäk. — Hyvästijättö.

— Te menette naimisiin Englannissa.

— En ole aikonut.