"Minä tulen sinun luoksesi," sanoi Petronius.
He asettuivat samaan kantotuoliin, mutta molemmat vaikenivat kauan.
Vasta kun he tulivat Vinitiuksen talon atriumiin, virkkoi Petronius:
"Tiedätkö kuka se oli?"
"Eihän vain Rubria?" kysyi Vinitius, kauhistuneena siitä, että vestalittaresta edes ajatteli sellaista.
"Ei."
"Kuka sitten?"
Petronius alensi ääntään.
"Vestan tuli on häväisty, sillä Rubria oli Caesarin kanssa. Mutta sinua puhutteli…"
Hän jatkoi vieläkin hiljemmin:
"Jumalallinen Augusta."