"Aventinuksen ja Caeliuksen kukkulat ovat tulessa. Piiritettyään
Palatinuksen pääsivät liekit Carinaelle…"
Juniuksella oli Carinaen varrella ihana insula, täynnä taideteoksia, joita hän rakasti. Kun hän sen muisti, otti hän maasta kourallisen multaa, sirotti sen hiuksiinsa ja huokasi syvään.
Vinitius laski kätensä hänen olkapäilleen.
"Minun taloni on myöskin Carinaen varrella," sanoi hän, "mutta menköön, koska kerran muutkin menevät."
Äkkiä hänen mieleensä muistui, että Lygia ehkä on seurannut hänen neuvoaan ja muuttanut Auluksen taloon.
"Entä Vicus Patricius?" kysyi hän sentähden.
"Tulessa!" vastasi Junius.
"Entä Tiberin-takainen kaupunginosa?"
Junius loi häneen kummastuneen katseen.
"Mitä minä Tiberin-takaisesta kaupunginosasta!" huudahti hän sitten, painellen sormillaan särkeviä ohimojaan.