"En voi!" vastasi Chilon maasta.
"Kiduttakaa häntä!"
Käskyn kuultuaan ottivat trakilaiset vanhuksen ja panivat hänet lavitsalle, sitten he sitoivat hänet köysillä ja rupesivat pihdeillä nipistelemään hänen laihoja sääriään. Mutta Chilon oli, kun häntä sidottiin, nöyrästi suudellut trakilaisten käsiä, sitten hän oli sulkenut silmänsä ja kaiken aikaa pysynyt liikkumattomana kuin kuollut.
Hän eli sentään, sillä kun Tigellinus kumartui hänen puoleensa kysymään: »peruutatko?», liikkuivat hänen kalpeat huulensa, ja hän kuiskasi tuskin kuuluvasti:
"En … voi!…"
Tigellinus käski lakata kiduttamasta ja alkoi astella edestakaisin atriumissa. Hänen kasvonsa olivat sekä kiukun vääntämät että neuvottomat. Vihdoin hänen päähänsä nähtävästi pälkähti uusi tuuma, sillä hän kääntyi taasen trakilaisten puoleen ja virkkoi:
"Reväiskää kieli hänen suustaan!"
KUUDESKYMMENESKOLMAS LUKU.
Kun draama »Aureolus» esitettiin teatterissa tai amfiteatterissa, avautui katselijoille tavallisesti ikäänkuin kaksi eri näyttämöä. Caesarin puutarhoissa esitetyn näytännön jälkeen tästä tavasta kuitenkin luovuttiin, sillä pääpaino pantiin nyt siihen, että mahdollisesti suurin katselijakunta näkisi ristiinnaulitun orjan kuoleman, vaikka hän itse draamassa kuoli karhujen repimänä. Teatterissa näytteli karhun osaa tavallisesti nahkoihin puettu näyttelijä, mutta tällä kertaa oli näytäntö oleva »todellinen». Uuden tuuman keksijä oli Tigellinus. Caesar sanoi ensin, ettei hän tule koko näytäntöön, mutta suosikkinsa pyynnöstä hän muutti mielensä. Tigellinus selitti nimittäin, että hänen äskeisen tapausten johdosta puutarhassa vasta olikin näyttäydyttävä kansalle, ja takasi, ettei ristiinnaulittu orja pääsisi häntä solvaamaan, kuten Crispus oli tehnyt. Kansa oli jo hiukan kyllästynyt ja väsynyt verenvuodatukseen. Sentähden sille taas oli jaettu arpajaisvoittoja ja lahjoja ja sentähden tämä juhlakin pantiin toimeen illalla, runsaasti valaistussa amfiteatterissa.
Hämärän tullessa oli amfiteatteri jo täpösen täynnä. Augustianit saapuivat sinne mieslukuisina, Tigellinus etunenässä. He tahtoivat tietysti olla nauttimassa näytelmästäkin, mutta etupäässä osoittamassa uskollisuuttaan Caesarille ja paheksumistaan Chilonin menettelyn johdosta, josta koko Rooma puhui.