"Enkö hänestä antanut mitään muuta käskyä?"
"Et, herra," vastasi »atriensis» levottomasti.
"Hyvä on. Kuka orjista on hänen rakastettunsa?"
"Ei kukaan, herra."
"Mitä sinä tiedät hänestä?"
Teireisias alkoi puhua hiukan epävarmalla äänellä:
"Eunike ei koskaan öisin jätä cubiculumia, jossa hän nukkuu vanhan
Acrisionan ja Ifidan kanssa; sinun kylvettyäsi, herra, ei hän koskaan
jää kylpylaitokseen… Toiset orjat nauravat häntä ja nimittävät häntä
Dianaksi."
"Riittää," virkkoi Petronius. "Sukulaiseni Vinitius, jolle tänä aamuna lahjoitin Euniken, ei huolinut hänestä. Hän saa siis jäädä taloon. Saat mennä."
"Saanko vielä puhua Eunikesta, herra?"
"Käskinhän sinun kertoa kaikki, mitä hänestä tiedät."