— Mitä sanotte näistä kirjeistä, hyvät herrat? kysyi Chmielnicki.
Kasakat vaikenivat. Kaikki neuvottelut alkoivat, kunnes viina lämmitti pään, aina sillä tavalla, ettei kukaan atamaneista tahtonut ensimäisenä käyttää puheenvuoroa. He tekivät sen yksinkertaisina ja viekkaina miehinä etupäässä siksi, että pelkäsivät lausuvansa tyhmyyden, joka voisi saattaa ehdotuksen tekijän naurunalaiseksi tai tuottaa hänelle koko elinajaksi jonkun pilkallisen liikanimen. Niin oli laita Siczissä, missä keskellä suurinta yksinkertaisuutta taipumus pilkantekoon oli kuulumattoman kehittynyt samoinkuin pelko joutua pilkanalaiseksi.
Kasakat siis vaikenivat. Chmielnicki rupesi uudelleen puhumaan:
— Leiriatamani, meidän veljemme ja vilpitön ystävämme, minä uskon atamaniin, niinkuin omaan sieluuni ja joka sanoisi jotakin muuta, se hautoisi mielessään petosta. Atamani on vanha toveri ja sotilas.
Sen sanottuaan hän nousi ja suuteli leiriatamania.
— Hyvät herrat, vastasi siihen leiriatamani, — minä kokoan joukot, mutta hetmani olkoon johtaja. Mitä tulee lähettilääseen, niin hän on minun, koska hänet on lähetetty luokseni. Ja koska hän on minun, niin minä lahjoitan hänet teille.
— Te, herrat edustajat, viekää terveisiä atamanille, sanoi Chmielnicki, — sillä hän on oikeamielinen mies, ja palatkaa kertomaan "toverikunnalle", että jos joku on kavaltaja, niin ei hän ainakaan. Hän on ensimäisiä, jotka ovat asettaneet vartiostoja, hän on käskenyt ottamaan kiinni kavaltajat, jotka aikovat mennä ljahien luo. Te, herrat edustajat, sanokaa, että hän ei ole petturi, vaan että hän on paras meistä kaikista.
Herrat edustajat kumartuivat ensinnä Tuhaj-bejn vyötä kohden ja hän itse pureskeli koko ajan suurimmalla välinpitämättömyydellä auringonkukansiemeniä. Sitte he samoin kumarsivat Chmielnickiä sekä leiriatamania ja lähtivät ulos huoneesta. Hetken perästä ilmaisi iloinen hälinä akkunoiden alla, että edustajat olivat täyttäneet tehtävänsä.
— Eläköön meidän leiriatamanimme! Eläköön! huudettiin kähein äänin niin lujaan, että huoneen seinät tuntuivat tärisevän perustuksiaan myöten.
Samassa kuului pyssyjen ja pistolien laukauksia. Edustajat palasivat ja istuutuivat uudelleen huoneen nurkkaan.