— Lähteköön siis, jotta hän tietäisi, että Chmielnicki kostaa hyvän hyvällä, ja annettakoon hänelle saattonuija, kuten olen sanonut, ja pantakoon neljäkymmentä tatarilaista saattamaan häntä aina leiriin asti.
Sitte hän kääntyen Skrzetuskiin päin, lisäsi:
— Tiedä nyt, että olemme kuitit. Minä pidän sinusta, röyhkeydestäsi huolimatta. Mutta jos sinä vielä kerran joudut minun käsiini, niin silloin et pujahda pois.
Skrzetuski lähti Krzeczowskin seurassa.
— Kun hetmani sinut nyt päästää ehein nahoin, sanoi Krzeczowski, — ja kun voit lähteä minne tahdot, niin sanon sinulle vanhan tuttavuuden nimessä: pelasta itsesi vaikkapa Varsovaan, mutta älä Dnieperin taakse, sillä siellä ei yksikään teikäläisistä jää henkiin. Teidän aikanne on ollut ja mennyt. Jos olisit järkevä, niin liittyisit meihin, mutta tiedän, että on turhaa sinulle siitä puhua. Nousisit korkealle, niinkuin mekin nyt nousemme!
— Hirsipuuhun! mutisi Skrzetuski.
— Minulle ei annettu Litynin starostakuntaa, mutta nyt minä otan niitä kymmenen enkä yhtä. Me karkoitamme herrat Koniecpolskit, Kalinowskit, Potockit, Lubomirskit, Wisniowieckit, Zaslawskit ja koko aatelin ja jaamme keskenämme heidän maatilansa ja varmaan se on Jumalankin ajatus, kun hän jo on antanut meille kaksi niin suurta voittoa.
Skrzetuski ei kuunnellut everstin juttuja, sillä hän ajatteli muuta, mutta Krzeczowski jatkoi:
— Kun taistelun ja voittomme jälkeen Tuhaj-bejin kortteerissa näin hänen jalosukuisuutensa kruunun hetmanin, herrani ja hyväntekijäni niiniköysiin sidottuna, niin hän heti suvaitsi kutsua minua kiittämättömäksi ja Juudakseksi, mutta minä vastasin hänelle: "Teidän ylhäisyytenne vojevoda, en ole kiittämätön, sillä kun tulen istumaan linnoissanne ja oleskelemaan maatiloillanne — luvatkaa minulle vain, ettette juo itseänne humalaan — niin minä teen teidät alastarostakseni!" Hohhoh! Tuhaj-bej pyydystelee noita lintuja paljon ja säästää heitä. Muuten Chmielnicki ja minä puhuisimme heidän kanssaan toista kieltä. Mutta kas niin! vankkurit ja tatarit ovat jo valmiina. Minne siis tahdot lähteä?
— Czehryniin.