— Ehkä sitte lähdette asuntooni, sanoi Zacwilichowski. — Täällä on jo niin paljon väkeä, ettei näe eteensä.
He läksivät yhdessä ja Skrzetuski heidän mukanaan. Kun oli päästy kynnyksen poikki, kysyi Barabasz:
— Eikö Chmielnickistä ole saatu tietoja?
— On. Hän on karannut Sicziin. Tämä upseeri kohtasi hänet eilen arolla.
— Eikö hän sitte ole lähtenytkään jokea myöten? Toimitin pikaratsastajat ottamaan häntä kiinni Kudakiin, mutta se toimenpide käy siis nyt turhaksi.
Barabasz peitti kädellä silmänsä ja toisti toistamistaan:
— Jeesus siunatkoon! Jeesus siunatkoon!
— Mikä teitä huolettaa?
— Ettekö te sitte tiedä kuinka hän on pettänyt minua? Ettekö te tiedä mitä merkitsee sellaisten todistuskappaleiden tiettäväksi tekeminen Siczissä? Jeesus siunatkoon! Jollei sota nyt syty kuninkaan ja muhamettilaisten välillä, niin tämä on kipuna ruutitynnörissä…
— Kapinaako te ennustatte?