— No ette, ette ensinkään. Ihan varmaan. Yhtäkkiä hän katsahti luutnanttiin ja painoi taasen silmänsä maata kohden.
— Oletteko te minuun suuttunut?
— Minäkö? Mitäs neiti Anna sitte välittäisikään minun suuttumuksestani!
— Se on totta, en välittäisikään. Luuletteko, että minä rupean heti itkemään. Herra Bychowiec on kohteliaampi…
— Jos asia niin on, niin ei minulle jää muuta neuvoa kuin luovuttaa kiistatanner herra Bychowiecin haltuun ja kadota neiti Annan näkyvistä.
— Pidätänkös minä?
Sen sanottuaan asettui Anusia herra Skrzetuskin tielle.
— Te palaatte Krimistä? kysyi hän.
— Krimistä.
— Mitäs te toitte Krimistä?