— Sanoiko ruhtinatar Barbara todellakin niin? kysyi hän.
— Sanoi totta totisesti. Ja senkin hän vielä muisti, kuinka te hänen tähtensä syöksitte vallihaudan yli ja putositte veteen.
— Mutta missä Vilnon vojevodan puoliso nyt on?
— Hän oli meidän seurassamme Brestissä ja lähti viikko sitten
Bielskiin, mistä hän saapuu Varsovaan.
Herra Wolodyjowski katsahti uudelleen Anusiaan eikä enään voinut pidättäytyä.
— Mutta neiti Annapa on, sanoi hän, käynyt niin koreaksi, että oikein silmiin koskee.
Tyttö hymähti kiitollisena.
— Herra Michal puhuu tuolla lailla vain sanoaksensa jotakin minun mielikseni.
— Aikoinani tahdoin sitä tehdä, sanoi ritari ja kohotti olkapäitään,
— Jumala tietää että tahdoin olla teille mieliksi, mutta en voinut.
Nyt toivon vain, että herra Podbipienta olisi onnellisempi.
— Vaan missä herra Podbipienta on? kysyi Anusia hiljaa, painaen silmänsä alas.