— Teidän ei tarvitse mennä mihinkään, sillä me olemme mekin juuri kuljettamassa käskykirjeitä.
Herra Longinus synkistyi, sillähän halusi sydämensä pohjasta päästä ruhtinaan luo nähdäkseen hovin ja erittäinkin erään pienen neitosen samaisessa hovissa.
Zagloba alkoi iskeä silmää Wolodyjowskille.
— Niin ollen lähden minä Krakovaan, sanoi liettualainen hetken mietittyään. — Minä olen saanut käskyn viedä perille kirjeen ja minä vien sen.
— Käykäämme tupaan, niin käskemme lämmittää itsellemme olutta.
— Mutta minne te sitten olettekaan matkalla? kysyi Longinus.
— Zamosciin Skrzetuskin luo.
— Hän ei ole Zamoscissa.
— Se nyt vielä puuttui. Missä hän sitten on?
— Jossakin Choroszczynin tienoilla kukistamassa kapinallisia joukkoja. Chmielnicki on kyllä perääntynyt, mutta mennessään hänen päällikkönsä polttavat, ryöstävät ja murhaavat. Heitä vastaan on Walekin starosta komentanut herra Jakob Regowskin, tuhoamaan heidät…