— Hoidathan häntä hyvin, pidäthän huolta hänestä etkä käännä pois silmääsi hänestä, vartioithan, ettei hän milloinkaan pääse rotkon ulkopuolelle?
— Rotkostahan on joelle vain kapea ala, mutta siinä on tilaa tarpeeksi. Anna täyttää tämä ala kivillä, silloin me olemme täällä pohjalla kuin padassa, ja jos taas minulle tulee tarve, niin kyllä keksin keinon päästäkseni ulos täältä.
— Milläs te täällä elätte?
— Czeremis istuttaa kallioiden alle maissia ja villiä viiniä ja pyydystää ansalla lintuja. Sinähän olet sitäpaitsi tuonut niin paljon muassasi, ettei häneltä puutu muuta kuin linnun maitoa. Älä pelkää, ei hän pääse pois rotkosta, eikä kukaan saa tietää hänen olinpaikastaan, jolleivät vain sinun miehesi mene ilmaisemaan, että hän on täällä.
— Minä olen ottanut heiltä valan. He ovat uskollisia poikia eivätkä mene ilmaisemaan salaisuutta, vaikka heille mitä tehtäisiin. Mutta sinähän olet itse sanonut, että tänne tulen luoksesi ihmisiä pyytämään sinua povaamaan.
— Tuleehan niitä välistä Raszkowista ja välistä Jumala ties mistä, mutta he pysähtyvät aina joen luotukaan ei tule sisälle rotkoon, sillä he pelkäävät. Sinä olet nähnyt täällä luita, ne ovat niiden luita, jotka ovat aikoneet tulla sisäpuolelle.
— Oletko sinä murhannut heidät?
— Murhasi kuka murhasi. Jos joku tahtoo povausta, niin hän odottaa rotkon suulla, minä menen pyörän luo ja käyn sitten sanomassa mitä näen vedessä. Pian minä povaan sinullekin, mutta en vain tiedä, näkyykö mitään, sillä ei aina näy.
— Kun et vain näkisi mitään pahaa?
— Jos näkyy jotakin pahaa, niin et saakaan ratsastaa pois. Ja muutenkin sinun olisi paras olla lähtemättä.