— Seis! huudettiin molemmin puolin. Hääsaattue joutui hämmennykseen, tytöt päästivät kimeän huudon ja vetäytyivät taaksepäin, mutta nuoret miehet ja vanhemmat sulhaspojat kiidättivät eteenpäin, uljaasti suojellakseen naisväkeä odottamattomalta hyökkäykseltä.

Herra Zagloba karautti heidän eteensä, heilautti sapeliansa, tuijotti pelästyneitä talonpoikia silmiin ja ärjyi:

— Haa, senkin sontiaiset, koiranhännät, kapinoitsijat! Teidän tekee mielenne nousta kapinaan, pidätte Krywonosin puolta, lurjukset, eikö niin? Kuljette vakoilulla, suljette sotajoukolta tien ja nostatte kätenne aatelia vastaan — kyllä minä teille näytän, te kunnottomat koiransielut. Minä käsken takoa teidät jalkapuuhun, annan pistää paaluun, te lurjukset, pakanat! Nyt saatte maksaa kaikista rikoksistanne.

Sulhasen saattomies, vanhus, joka oli valkea kuin kyyhkynen, hypähti ratsun selästä maahan, läheni aatelismiestä ja nöyrästi tarttuen kädellään hänen kannukseensa, alkoi syvään kumarrella ja rukoilla.

— Armahtakaa meitä, jalosukuinen ritari, älkää tuhotko ihmisraukkoja. Jumala on todistajamme, että olemme viattomia. Me emme ole matkalla kapinallisten luo, me tulemme Husiatynin kirkosta, jossa olemme vihityttäneet sukulaisemme, seppä Dimitrin tynnyrintekijän tyttären Ksenian kanssa. Me kuljemme hääsaatossa ja menemme hääpitoihin.

— Ne ovat viattomia ihmisiä, kuiskasi vahtimestari.

— Mitä vielä, konnia ne ovat, ovat tulleet Krywonosin luota pitämään häitään! karjui Zagloba.

— Surmatkoon hänet kuumetauti! huusi ukko. — Me emme ole häntä nähneetkään, olemme köyhiä ihmisiä. Armahtakaa meitä, jalosukuinen herra, sallikaa meidän mennä, emme tee kenellekään pahaa, vaan tiedämme oman velvollisuutemme.

— Te lähdette niiniköysiin sidottuina Jarmolinceen…

— Me lähdemme minne käskette, herra. Teidän asianne on käskeä, meidän totella. Mutta osoittakaa meille armo, jalo ritari: sanokaa herroille sotamiehille etteivät tekisi meille pahaa. Ja meille, yksinkertaisille ihmisille, suokaa anteeksi, me pyydämme teiltä kaikkein nöyrimmästi: tulkaa ja juokaa kanssamme äskenvihittyjen onneksi. Juokaa, teidän armonne, yksinkertaisten ihmisten iloksi, niinkuin jumala ja pyhät evankeliumit opettavat.