— Jumala sinua auttakoon, Michal! Koko juttu on siinä, että sinun pitäisi löytää itsellesi vaimo, joka olisi pieni ja sievä, kuten itsekin olet. Mutta missähän lienee se pikku peto, joka oli hovinaisena ruhtinatar Wisniowieckalla ja jonka kanssa herra Podbipienta-vainaja — rauha hänen sielulleen! — aikoi mennä naimisiin? Siinä oli aika sievä ja sopiva neitonen…
— Se oli Anusia Borzobohata Krasienska, — virkkoi herra Jan Skrzetuski. — Kaikkihan me olimme häneen rakastuneet, Michal myöskin. Jumala ties, missä hän nyt lienee.
— Jospa hänet taas löytäisi! — huoahti herra Wolodyjowski. — Hänen nimensä pelkkä mainitseminen lämmittää sydäntäni. Mainio tyttö! Suokoon Jumala, että saisin hänet vielä joskus tavata!… Se oli ihanata aikaa, joka ei koskaan enää palaja. Emmekä me myöskään saa enää sellaista ylipäällikköä kuin ruhtinaamme Jeremi oli. Jo etukäteen tiesi, että jokainen taistelu päättyisi voittoon. Radziwill on suuri soturi, mutta ruhtinas Jeremille hän ei kuitenkaan vertoja vedä, eikä häntä voi palvella samanlaisella ilolla, sillä hän ei tunne sotilaitaan kohtaan isällistä rakkautta eikä usko kenellekään luottamustaan. Radziwill pitää itseään jonkinlaisena monarkkina, vaikka Wisniowieckit eivät ole vähääkään huonompia kuin Radziwillit.
— Vähätpä siitä! — virkkoi Jan Skrzetuski. — Hänen käsissään on nyt isänmaan pelastus, ja jos hän kerran on valmis sentähden uhraamaan henkensä, niin suokoon Jumala hänelle siunauksensa.
Näin ritarit juttelivat yössä ratsastaen. Milloin he puhuivat menneistä asioista, milloin nykyisistä raskaista ajoista, jolloin valtakunnan täytyi taistella yht'aikaa kolmea vihollista vastaan.
Sitten he lukivat iltarukouksensa, minkä jälkeen uni alkoi heitä ahdistella, ja he rupesivat nyyköttäen torkkumaan satuloissaan.
Yö oli kaunis, lämmin, tuhannet tähdet tuikkivat taivaalla. Ajaen jalka jalalta ritarit nukkuivat hyvänlaisesti aina aamun valkenemiseen saakka. Ensimmäisenä heräsi Michal.
— Hyvät herrat, silmät auki! Kiejdany näkyy jo! — huusi hän.
— Hä? Mitä? — turahti Zagloba. — Kiejdany? Missä?
— Tuolla. Tornit näkyvät.