— Sinä noin, mutta minä näin, sinä tänne, minä tuonne… Yks, kaks, kolme — noin!
Jättiläinen Kulwiec-Hippocentaurus avasi silmänsä selko selälleen ja katseltuaan jonkin aikaa tarkkaavasti Ranickin temppuja huitaisi kädellään sanoen:
— Sorki mitä sorkit, mutta Kmicicin kanssa et vetele vertoja miekan mittelössä.
— Eikä kukaan muukaan. Koetapas itse.
— Pistolillakaan et ammu niin kuin minä.
— Dukaatti vetoa!
— Olkoon menneeksi! Mutta missä ja mihin? Ranicki silmäili ympärilleen ja huusi osoittaen pääkalloa seinällä:
— Sarvien väliin! Dukaatti murskaksi!
— Mikä hätänä? — kysyi Kmicic.
— Sarvien väliin! Kaksi dukaattia! Kolme! Antakaa pistoli!