— On.
— Anna tänne!
— Miksi noin: anna tänne?
— Näetkös, hyvä herra Kowalski, jollei se olisi luvallista, niin olisi annettu kielto, mutta koska ei ole kielletty, niin anna pois.
— Aa?! — ihmetteli Roch Kowalski. — Vai niin! Entä täytyykö minun antaa?
— Täytyy kuin täytyykin, sillä ajattelepas, voiko kieltää apuaan vanhalta sukulaiselta, joka, jos olisi naimisissa äitisi kanssa, voisi olla isäsi?
— Mikä sukulainen te olette!
— Kowalskeja on kahdenlaisia: toisilla on vaakunassa pukki, joka nostaa vasenta takajalkaansa, toisilla laiva, jolla heidän esi-isänsä saapuivat meren yli Englannista Puolaan. Nämä jälkimmäiset juuri ovat sukua minulle isoäitini kautta. Sentähden minullakin on laiva vaakunassani.
— Hyväinen aika! Silloinhan te olette todellakin
sukulaiseni!