— Mitä sinä siinä vastustelet? — kysyi hän vieden kätensä miekankahvaan.
Uhlik herkesi soittamasta, ja Kokosinski huusi:
— Hei, pojat! Riviin! Riviin!
Mutta Butrymit olivat myös alkaneet ryhmittyä Jozwan ympärille möristen kuin karhut.
— Mitä te tahdotte? Tappeluako, vai mitä? — kysyi Kokosinski.
— Mitäs se sinulle kuuluu? Mene matkoihisi! — vastasi Jozwa tyynesti.
Ranicki, joka parhaiten piti huolta siitä, ettei kulunut päivää ilman tappelua, iski miekkansa kahvalla Jozwan rintaan, että jymähti, ja huusi:
— Lyökää!
Miekat välähtivät, naiset kirkuivat. Mellastus oli hirvittävä. Yht'äkkiä jättiläinen Jozwa riuhtaisihe rytäkästä, sieppasi pitkän, painavan penkin pöydän luota ja nosti sen ilmaan kuin lastun.
Pöly pöllähti ja peitti tappelevat. Alkoi kuulua valitushuutoja…