Hän kääntyi Kmicicin puoleen:
— Herra Babinicz! Teidän on täytynyt kohdata Boguslaw tuolla kauempana… Kuinka hänelle on käynyt?
Wolodyjowski alkoi terävästi katsella Kmiciciä silmiin, mutta tämä vastasi kiireesti:
— Ruhtinas Boguslawia on Jumala rangaissut tämän käden kautta!
Näin sanoen hän ojensi oikean kätensä. Samassa pieni ritari heittäytyi hänen syliinsä.
— Minä en kadehdi teitä! — huudahti hän. — Jumala teitä siunatkoon!
— Te olette harjoittanut käteni! — vastasi Kmicic liikutettuna.
Heidän veljelliset tunteenpurkauksensa keskeytti ruhtinas Michal
Radziwill kysyen:
— Onko serkkuni surmattu?
— Ei ole surmattu, — vastasi Kmicic, — sillä minä lahjoitin hänelle hänen henkensä, mutta hän on haavoittunut ja vankina. Mutta tuollahan tulevatkin tataarilaiseni tuoden hänet!