— Näenkö edessäni sen kuuluisan ritarin, joka toi kuninkaalle kirjeen piiritetystä Zbarazista?
— Minä sen toin, — vastasi Skrzetuski.
— Suokoon Jumala vain enemmän semmoisia upseereita!
— Ja minä olen Zagloba! — sanoi vanha ritari työntyen lähemmäksi.
Hän loi katseen koko seurueeseen. Marsalkka, joka tahtoi voittaa kaikkien suosion, huudahti heti:
— Kukapa ei olisi kuullut miehestä, joka surmasi barbaarien johtajan
Burlajn ja nostatti koko Radziwillin sotajoukon kapinaan!
— Minä johdin myös sotajoukon herra Sapiehalle, ja totta puhuen sotajoukko olikin valinnut päällikökseen minut eikä häntä! — lisäsi Zagloba.
— Ja te, vaikka olitte niin korkeassa asemassa, luovuitte siitä ja ryhdyitte palvelemaan herra Czarnieckin komennossa?
Zagloba iski silmää Skrzetuskille ja vastasi:
— Jalosukuinen herra marsalkka! Teidän ylevä esimerkkinne on opettanut minulle ja koko maalle, kuinka yksityinen kunnia ja etu on uhrattava yhteishyvän takia.