He avasivat veräjän ja menivät sinne.
Kaikki lehdet olivat puhjenneet pensaihin ja pensaiden puksipuu loisti. Oli kuin kukkien tuoksu olisi tiivistynyt valkeiden muurien sisäpuolella. Siellä täällä seisoivat ristit mykkinä.
Äiti pysähtyi ristejä katselemaan. Ja keskellä kevätkylläistä ilmaa seisoi hän lukien ristien nimiä ja kirjoituksia:
"Tapahtukoon minulle tahtosi mukaan."
Ja hän kulki eteenpäin.
"Rakkaus on lain täyttymys."
Hän kulki käytävää pitkin ja taivutti liljat syrjään kuin ei olisi niiden tuoksua kestänyt.
— Nyt on pitäjän voudin pojan hauta laitettu kuntoon, sanoi Tine.
— Niin on, sanoi äiti.
Hän kumartui alaspäin ja varovaisesti asetti kukkakimppunsa tuoreelle hautakummulle: