Sitten hän sanoi hiljaa,
— Ehkäpä hän rakastaa — tai on rakastanut.
Lady vastasi.
— Sitä en usko, kultaseni.
— Kaikissa suurissa maissa on ihmeellisiä ihmisiä, joille rakkauden — miten sen sanoisinkaan? — suorastaan ruumiillinen puoli on voittamattoman vastenmielistä. Heistä tulee liikahienostuneita askeetteja, he himoitsevat lakkaamatta, mutta kiroovat tyydytystä.
— René on siis sellainen.
— Hän tuntee vetovoimaa naisia kohtaan, mutta tuskin he ovat hänen sylissään, ennenkuin hän syytää suustaan haukkumasanoja.
— Silloin hän ei rakasta, sanoi äiti.
Lady oli hetken vaiti. Sitten hän sanoi:
— Onko rakkaus muuta kuin himon tuntemista ja sen tyydyttämistä?