— Poika ensin.

— Poika ensin, sanoi äiti.

Ja poika hypähti pystyyn samettinutussaan ja matki jokaisen äänensävyä ja eleitä, tyttöjä ja poikia, ja äiti oli pakahtua naurusta tuolillaan.

— Entäs sitten, entäs sitten?

Poika jatkoi juttujaan. Hän osasi koko seuran ulkoa. Hän matki ja juoksi edestakaisin kuin russakka. Viimein sanoi äiti:

— Mitä siellä tarjottiin?

Ja lapset kilvan ruuasta kertomaan.

Ruualle, jota kutsuissa tarjottiin, äiti nauroi eniten.

— Tässä maassa ei milloinkaan opita syömään, sanoi hän. Herra Jumala, mitä he tuovatkaan pöytään!

Lastenkutsuissa nyt ei koskaan muuta tarjota kuin voileipiä ja mantelivanukasta.