Sitten alkoi hän nauraa hohottaa kauan, suu ammollaan.
Mutta äiti juoksi sisään taas ja sanoi Tinelle:
— Hyi, miten ilkeä oli koskea hänen hattuunsa.
Kevät teki tuloaan. Pääskyset palasivat ja sinivuokot puhkesivat lehdossa rouvan huvimajan takana.
Äidin mielihuveja oli niityillä kahlaaminen. Jäitä uiskenteli siellä vielä särkyneinä kappaleina.
Hameenhelmat nostettuina seisoi äiti jäälautoilla.
— Tine, Tine, se särkyy…
Tine seisoi keskellä liejua, hameet nostettuina polvien yli odottaen pahinta.
Äiti lensi lautalta lautalle.
Loiskis — siinä makasi vanhin poika, pitkällään märällä niityllä.