VIII.
Vihtori oli rouvansa kanssa aamiaisella, kun Hermanni saapui heidän kotiinsa.
— Hyvään aikaan tulit, istu pöytään, tervehti käly. — Entä miten noin juhlallinen, hän samaan hengen vetoon jatkoi.
— Ja miten kävi eilen tentissä, tiedusteli Vihtori.
— Mitäpä siitä…
— Kuinka niin?
— Samapa tuo miten siellä eilen kävi, sillä eilen minä olin siellä viimeisen kerran.
— Mitä! Mitä sinä olet tehnyt? — Vihtori kävi aivan kalpeaksi.
— No, no, rauhoitti Hermanni nauraen, älähän nyt kovin pelästy, kun en minäkään… Minä näes päätin eilen erota yliopistosta ja ryhtyä esi-isieni toimeen.
— Sinä! Mihin toimeen!