Hän lähti rannalta. Aurinko oli jo päässyt pilven alta ja valoi taas kultaansa täydeltä terältä. Kellot soivat heleästi kolmannen kerran. Soitettiin yhteen. Soitettiin juhlakutsua odottaviin sydämiin.
VIII.
RUKOUS
Tapani piteli Heliä käsistä ja tyttö tahtoi riistäytyä irti.
— Minä menen! Miksi vangitsette? Minä menen äidin luo!
— Heli, Heli, äiti on sairas, kuolemaisillansa.
— Sen tähden minä menen.
— Odota, pian isä tulee.
— Eipä. Itse sanoit, että hän ei tahdo.
— Hän tahtoo nyt.