Jo on pyyhyt pyydettynä, ajettuna armas alli.

Vemmel vilkkaa, somer soittaa. Tähdet taivahalla koittaa. Metsä on mesinukalla, koivut kullassa kuhisee. — Hymnit hiljaa hymiseepi, vierii virret voitolliset yli maitten, manteritten, kauvas ilman istuimille.

Jo on korjassani kulta, pulmu puhdas purressani.

X.

Elä itke impyeni,
elä vainen vaikertele
Kaukomielen kainalossa,
Ahdin hellässä sylissä.

Jo sun kukkana kuletan, liljanani liikuttelen, hellittelen hentonani.

Laitan valkean tupasen kultaiselle kukkulalle. Orret ylvähät ylennän, nostan kuulun kurkihirren päilyväiset pihtipielet, lempeän laen varailen.

Niin on onni ollaksesi, kaunis kehräelläksesi sinerväisellä rukilla unten utuista lankaa utuisesta kuontalosta, utu-impien keralla.

Elä itke impyeni,
Kultalintuni kujerra.

XI.