»Mistä puhelitte, neiti?»
»Puhuimme suudelmista, herra.» Vaikka sydämeni pomppi kaulassa, niin tuijotin kiinteästi, ylpeästi esimiestäni silmiin.
Hän astui askelen lähemmäksi, niin lähelle minua, että tunsin hänen saippuansa tuoksun. Hänen kulmansa kurtistuivat:
»Mitä te, pikkutyttö, suudelmista tiedätte?»
»Anteeksi, minä en ole pikkutyttö.»
Hän kumarsi virallisesti.
»Anteeksi, mitä armollinen neiti tietää suudelmista?»
»Että väkisin-suutelijaa saa purra.»
»Kas, kas pikku kissimirriä! Kai te sentään kehrätäkin osaatte?»
»Ja kynsiä myös.»