Eikä siinä vielä kaikki.
Ei Vuokko Hosio vielä vanhanpiian höperö ole: Hän on ikäiseni, pari päivää nuorempi vain. Tärkeä seikka sekin kilpailussa.
Nuorempi tytär, Taimi, on minulle tuntematon suuruus. Hän on Helsingin Musiikkiopistossa katsomassa, kuinka saisi parhaiten hävitetyksi Hosion talon tuloja ja pääomia.
Tänään osoitettiin minulle se kunnia, että minut kutsuttiin iltakahville Hosion hienosti kalustettuun neitsytkammioon.
Ensin katseltiin neidin johdolla valokuvat. Kaikki entiset »flammat» osoitettiin tarkasti sekä kerrottiin pieni kasku tutustumisesta, erosta y.m. senkaltaisesta. Ehtiihän niitä yhdeksän vuoden kouluajalla jo saadakin ison kokoelman, kun vain pitää sen pääharrastuksenaan. Olihan niitä sellaisia neitosia minunkin kouluaikanani, ja oli monta, jotka olivat saaneet suurempiakin ennätyksiä. Vuokko oli ehtinyt vasta kahteenkymmeneenkuuteen (26), mikäli voin valokuvista päätellä, tohtori Korpisen vielä kaupanpäällisiksi.
Rakas kirjani voi uskoa, että todella tunsin itseni vasta-alkajaksi.
Sitten tuli neiti Iippo päiväjärjestykseen. Neiti Vuokko kuvasi hänet kovaksi miesmetsästäjäksi, joka oli jättänyt kesken lukunsakin pyydystääkseen tohtoria. Toivottavasti hän saa pitkän nenän koko hommastaan! Tohtori oli Vuokolle ivaillen kertonut opettajan neidistä. Ei kukaan kunnon mies huoli vaimokseen sellaista, joka on hyvä kaikkien kanssa. Täälläkin hän on seurustellut joka pojan kanssa. Yksin Osuuskaupan tiskimieskin hänelle kelpasi. Mitä sitten Helsingissä!
Päiväkirjani ymmärtää, että kerron vain tässä pääpiirteet neiti Vuokon yksinpuhelusta. Minä en sanonut juuta enkä jaata. Toivottavasti hän ei sittenkään pane juttua minun suuhuni, kun tarjoaa selostuksen vierailustani »ystävälleen» Esterille.
»Kattila pataa soimaa, musta kylki kummallakin», on yksi äitipuoleni viljelemistä sananlaskuista. Minäkin hengessäni kertasin sen.
Kahvia juotaessa tarjottiin minulle leivän kerällä kaikkien toisten Latomeren tyttöjen virheet ja heikkoudet. Rauha oli ainoa, joka »unohtui», ja läsnäolevista ei myöskään puhuttu mitään.