»Kiitos! Hauku minua Einoksi!»
»Jyväskylä! Juna seisoo 18 minuuttia. Suolahden matkustajat muuttavat junaa. Ravintola.»
Iloisempana kuin pitkiin aikoihin saapastelin tohtorini kanssa ravintolaan ja söin kuin rättiläinen.
Vaunuun palatessani tapasin erään luokkatoverini, joka oli asemalla veljeään vastassa. Pakisin hänen kanssaan junan lähtöön asti.
Juna oli jo liikkeellä, kun laulunpätkää hyräillen lähestyin paikkaani. Sitten maailma keikahti pari kertaa silmissäni. Sain onneksi kiinni penkin laidasta, etten kaatunut.
Paikallani istui se, jota vähimmin olin odottanut tapaavani ja enimmän toivonut näkeväni, Martti Roine.
Oli siunattu asia, että molemmat herrat olivat innokkaassa keskustelussa. Vetäydyin huomaamatta pois ja vaivuin seuraavalle penkille. Läähätin.
»Voiko neiti pahoin?» kysyi joku rouva vierelläni.
Koetin hymyillä.
»Pieni pahoinvointi vain. Pian se menee ohi.»