Mutta Nils ei ollut salissa. Hän pelasi varmaan parhaillaan whistiä kirjastossa. Saimi huomasi kyllä anoppinsa tyytymättömän ilmeen, mutta hän tahtoi kostaa ja tunsi lapsellista iloa saadessaan suututtaa tätä, kopeaa vanhaa rouvaa. Hän oli itsepäisellä tuulella ja hän seurasi vain äkillistä päähänpistoaan ajattelematta seurauksia.
Saimi oli tahtonut voittaa, vaikkapa vain yhdeksi iltaa tuon kuuluisan ruotsalaisen puolueen johtajan. Hän olikin onnistunut: senaattori oli kokonaan hänen vallassansa, ja hän iloitsi tästä voitosta yhtä paljon suomenmielisenä kuin naisenakin.
Mutta vieraan tulo keskeytti tämän ihastuttavan kaksinpuhelun, ja Saimin oli pakko mennä tervehtimään vapaaherratar A:ta, tunnettua naisasianajajaa; hän oli yksi niistä yhdeksästätoista naisedustajasta, jotka eduskunnassa ajoivat naisten asiaa.
— Minä tulen suoraan istunnosta, sanoi vapaaherratar puolustuksekseen talon emännälle, joka ystävällisesti pyysi häntä istumaan. Siksi minä tulen niin myöhään, hyvä rouva… Ah! te ette suinkaan ollut plenumissa läsnä tänä aamuna, sanoi hän kääntyen senaattori Strömin puoleen, joka kävi hänen viereensä istumaan.
Kaikki vieraat salissa asettuivat piiriin heidän ympärilleen, ja Saimi, joka istui erään naistohtorin ja tulevan asianajajan välissä, tarkkasi huvitettuna tätä huomattavaa naista, joka oli vapaaherratar.
Ensi hetkessä olisi voinut luulla häntä luostarimaisen pukunsa, yksinkertaisen, mustan vanhanmuotisen villahameensa ja lyhyeksi leikatun tukkansa vuoksi hyvänvoivaksi, lihavaksi papiksi. Mutta hänen käytöksensä oli arvokas ja varma kuin hienon naisen ainakin. Vapaaherratar A. oli erittäin voimakas persoonallisuus.
Hänen ruskeat silmänsä loistivat kultasankaisten silmälasien takaa ja niiden ilme oli niin vilkas ja älykäs, että hän viehätti ja hallitsi kaikkia.
Levollisuudellaan ja järkevyydellään hän oli saavuttanut jo monta voittoa eduskunnassa. Aivan vastikään hänen ehdotuksestaan oli hyväksytty laki laillisen prostitutsionin poistamisesta.
— Mutta siitä me saamme kiittää sosialisteja, selitti hän jollekulle, joka halusi lähempiä tietoja.
— Onhan siis sosialisteistakin joskus hyötyä! huudahti pilkallisesti talon emäntä.