Kuullessaan nuo lapsen viattomat sanat — sillä lapsillehan vanhemmat ovat kaikki kaikessa — Saimi tunsi pistoksen sydämessään… Oi! miten hänellä koskaan olisi rohkeutta tuottaa surua ja tuskaa tälle hennolle lapsensielulle! Ja voimatta enää sietää Nilsin halveksivaa äänettömyyttä, hän nousi pystyyn. Hän lähestyi häntä lapsen kanssa ja sanoi:
— Sano hyvää yötä isälle, kultaseni!
Nils heitti sanomalehtensä pois, nosti hetkeksi lapsen polvilleen, suuteli häntä ja ojensi hänet äidille katsomattakaan tähän. Aivan väliäpitämättömästi hän syventyi jälleen lukemiseensa. Ovelta, kun poika heitti vielä suukkosen isälle, sanoi Saimi väsyneellä äänellä:
— Minä en jaksa syödä päivällistä… Älä huoli odottaa minua. Minä vien
Olavin nukkumaan. Hyvää yötä, Nils!
— Hyvää yötä, vastasi hän kuivasti.
Tultuaan yläkerrokseen, Olavin huoneeseen, lähetti Saimi hoitajan pois, ja riisui itse lapsen yltä ja peitti hänet vuoteeseen… Tuskin lapsen pää oli painunut tyynylle, niin silmäluomet sulkeutuivat ja hän nukahti mielihyvästä värähdellen.
Hänen viimeinen tunteensa oli äidin hellä suudelma…
Kun Saimi huomasi, että lapsi hengitti tasaisesti, otti hän taskustaan Leinon kirjeen… Istuen nojatuolissa lapsen vuoteen ääressä hän puristi hetken aikaa kädessään tätä pientä kirjeenkuorta, joka sisälsi hänen elämänsä lopullisen ratkaisun… Hän vapisi pelosta, hänen poskensa hohtivat ja hänen sormensa liikkuivat hermostuneesti hänen riistäessään kuoren auki ja nopeasti silmäillessään seuraavia rivejä:
»Saimi! antakaa minun tavata teitä vielä, kirjoitti hän. Minun täytyy vielä puhua kanssanne… Te itse saatte päättää, onko se viimeinen kerta… Minä lupaan totella teitä, maksakoon se mitä hyvänsä. Sillä minä rakastan teitä ylitse kaikkea muuta… Ilmoittakaa hotelliini aamupostissa, missä voin tavata teitä. Aarno.»
Siinä kakki! Se oli lyhyttä ja selvää, miehekästä ja arvokasta. Käsiala näytti vain hermostuneelta ja tuska väreili joka rivin välissä… »Te itse saatte päättää, onko se viimeinen kerta…»luki Saimi uudelleen. Oi! hän tunsi hänet: hän ei osannut tinkiä!