— Kuinka minä voisin jättää sinut yksin, rohkea Saimini? sanoi Leino.
— Se on välttämätöntä… Ja vielä toinen syy: jos jäät tänne, niin et voisi käydä minua tervehtimässä. Missä sinä arvelet, että me tapaisimme toisemme? Vain sattumaltako, ystävienkö luona? Ei, armaani, Saimi af Ek ei voi sitä tehdä. Ihmiset, jotka ovat niin kärkkäät juoruille, sanoisivat heti, että olet rakastajani… Minä puolestani en siitä välittäisi: minulla on hyvä omatunto, mutta minun täytyy ajatella sitä nimeä, jota kannan ja jota kerran poikani on kantava… Näethän kuinka paljon vaikeuksia kohoaa eteemme, jos jäät tänne!
Ja vastenmielisesti Leinon täytyi myöntää Saimin väitteet tosiksi.
Päätettiin koettaa saada Nils taipumaan molemminpuolisesta suostumuksesta tehtyyn avioeroon.
Molemminpuolisesta suostumuksesta tehty avioero, sanoi varatuomari Koskinen vakavalla äänellä Leinon kysyessä hänen mieltään, on se tapa, jota kaikkein useimmin käytetään. Varsinkin jos herra af Ek vapaaehtoisesti luovuttaa lapsen äidille. Aviopuolisoiden ei tarvitse muuta kuin kumpaisenkin erikseen lähettää avioerohakemuksensa oikeuteen: toisen asianomaisen on silloin lähdettävä määräajaksi ulkomaille… Tässä tapauksessa, te, hyvä rouva, sen teette, koska te haluatte lähteä pois kartanostanne heti, kun saatte miehenne suostumuksen eroon. Herra af Ek panee silloin kuuluutuksen virallisiin lehtiin vaatien teitä palaamaan kotiinne. Jos te ette seuraa tätä käskyä ja molemmat yhä edelleen pysytte avioerovaatimuksessanne, niin oikeus julistaa sen viipymättä… Niinkuin näette, käy se varsin helposti… Se on ystävällinen eroaminen, ei paljoa kummempi, kuin jos kaksi ystävystä, jotka eivät enää tule keskenään toimeen, sanoisivat sovinnossa toisilleen hyvästit.
— Mutta jollei mieheni suostu antamaan minulle lasta? kysyi Saimi pelokkaasti.
— Silloin tuomioistuin ratkaisee asian.
— Mutta sehän on hirveää, jos minulta riistetään lapseni!
— Voihan se tapahtua… Ei sitä voi koskaan tietää. Siksi on parempi olla kärsivällinen ja koettaa taivuttaa herra af Ekin mieltä, jotta hän luopuu lapsesta sekä teidän omaisuudestanne.
— Mutta Saimi, minä en tahdo jättää sinua vihollistesi käsiin.