Ainakin näennäisesti.
Mutta täälläkin näkyi tuulen puolella todisteita myrskyn kiukusta ja ukkossateen voimasta.
Katosta oli osia poissa ja kattoparrut paljaina. Seiniä ja tukipylväitä pitkin juoksi alituinen märkyys. Myrskyn käsi oli temmannut mukaansa tornin huipputangon tuuliviireineen kuin voittosaaliin… "Paha enne" oli Bengt urkujenpolkija sanonut.
Ja tornin juurta ja kuorin pyörylää ja keskilaivan sammaleisia peruskiviä huuhteli oikea järvi, jonka mutaista peiliä vielä toisena myrkkyaamuna tuulen ja sateen vihurit uurtelivat.
Arviolautakunta olisi ehkä olosuhteihin nähden lausunut "että kirkkoa kaikesta päättäen uhkasi häviö."
* * * * *
Mutta tänään ei sinne lähetetty mitään lautakuntaa.
Sen toiminnan oli Peer Pommerenck raju-ilman kestäessä määrännyt alkavaksi Helluntain jälkeisenä päivänä.
Tänään, perjantaina Helluntain edellä, pidettäisiin hänen häänsä.
"Ei kukaan vietä häitä perjantaina!" mutisi Bengt … mutta sillä kertaa ei kukaan kuunnellut häntä.