Toinen tunsi osanoton ja jatkoi herkistyen:
— Puutteellistahan tämä on, varsinkin nyt alussa. Asun erään torikaupustelijan luona ja saan tuskin syödäkseni. Ikävä on lapsiakin, niin kovin on ikävä.
Olga pyyhki silmiään.
— Montako lasta teillä olikaan?
— Viisi.
Sanelma nousi äkkiä ylös.
— Jumalan tähden, Olga, tule toki järkiisi! Sinulla ei ole oikeutta jättää heitä!
Toinen heitti häneen kalsean katseen.
— Hyvähän sinun on sanoa…
— Olga hyvä, ajattelen sinun parastasi ja etenkin lasten!